RAHA EI OLE KAIKEN A JA O

Charles Dickensin Joulutarina (A Christmas Carol) on rakastettu vanha satu pihistä ja katkeroituneesta Ebenezer Scrooge -nimisestä miehestä, joka jouluyönä saa vieraakseen kummituksia. Ensimmäinen aave vie saiturin menneiden joulujen pariin, toinen nykyisten ja kolmas onkin sitten jo jotakin ihan muuta.

Viime perjantaina Suomessa ensi-iltansa sai Robert Zemeckiksen ohjaama Saiturin joulu niminen elokuva, joka pohjautuu kyseiseen joulusatuun. Kävin katsomassa Jim Carreyn tähdittämän leffan pariisilaisessa elokuvateatterissa, jossa sisään astuessaan sain mukaani 3D-lasit. Niillä kaksiulotteinen elokuva muuntautui kolmiulotteiseksi tuoden elokuvan – ja myös sen sanoman – erittäin lähelle yleisöä.

Vuonna 1843 ensimmäistä kertaa julkaistun joulusadun tarina rahakeskeisyydestä ja sen seurauksista on uskomattoman ajankohtainen yhä edelleen. Sen huomasin, kun seurasin 3D-lasit silmilläni hurmaavan kauheaa tarinaa, johon erikoisefektit toivat oman lisäsäväyksensä. Elokuva on luokiteltu kielletyksi alle 11-vuotiaille ja hyvä niin – aikuinenkin saa säikähtää tämän leffan parissa ihan kunnolla, mutta ei pelkästään siksi, että kuvat olivat ajoittain pelottavia, vaan myös sanoma on hyvä herätys jokaiselle kiireessä eläjälle.

Saiturin joulussa herra Scrooge joutuu jouluyönä vastakkain omien sanojensa, tekojensa ja asenteidensa kanssa. Kun aaveet ohjaavat saiturin seuraamaan vierestä rahakeskeisyytensä seurauksia, jopa vanha ja katkera herra Scrooge joutuu katsomaan ensin peiliin ja sitten sydämeensä.

Joulu on yhdessäolon riemujuhla, jonka tarkoituksena ei ole näyttää, kenellä on eniten rahaa ja kenellä sitä on vähemmän. Mammonaa tärkeämpää on välittäminen. Elokuvassa kitupiikki Scrooge saa aaveilta tärkeän muistutuksen siitä, että setelinippujen kanssa eläminen ja niistä kiinni pitäminen on lopulta aika yksinäistä puuhaa, eikä se ole sen arvoista. Antaminen, hyvyys ja kiltteys sen sijaan tuovat onnea niin itselle kuin läheisillekin. Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa elämänsä suuntaa, vaihtaa asenteita ja näyttää läheisimmilleen, että välittää. Se kannattaa tehdä, ennen kuin on liian myöhäistä. Odottaminen ja sokaistuneena eläminen on hölmöä.

Myös Putte-possu rakastaa Dickensin joulutarinaa ja sen tärkeää sanomaa. Herra Scroogeja ja nykyajan Roope Ankkoja on yhä edelleen maailma pullollaan, eivätkä heistä jokainen aina saa vieraikseen kolmea elämän tärkeistä asioista muistuttavaa kummitusta. Heillä on silti aina mahdollisuus nähdä, lukea tai kuulla Dickensin tarina joko kirjan tai elokuvan muodossa. Ja sitten kannattaa tutustua myös Putte-possuun.

Sanoman rahan merkityksettömyydestä sekä antamisen ja välittämisen tärkeydestä voi ymmärtää, jos haluaa. Pitää vain uskaltaa kurkistaa sydämeen ja katsoa avoimin silmin, mitä kaikkea hyvää elämässä piileekään. Siitä Putte-possu haluaa teille kertoa, eikä pelkästään joulun alla, vaan joka päivä. Nimittäin elämä on täynnä positiivisia asioita ja mielettömiä seikkailuja, joita ei voi rahalla mitata.

Tämän sanoman myös minä haluan muistaa tänä jouluna, jolloin aion nauttia suomalaisesta joulusta, hyvästä ruoasta ja rakkaista ihmisistä ympärilläni. Mitään muuta ei onnelliseen joulurauhaan tarvita.

Rauhallista joulua kaikille!

Kuvat: Buena Vista International Finland

Pihla Hintikka